Yllätys on playoffien suola – NHL:n Top 5 avauskierroksen shokit

Yllätys on playoffien suola – NHL:n Top 5 avauskierroksen shokit

Kunnon yllätys tuo aina lisää mielenkiintoa ja värinää playoff-kevääseen. Listasimme NHL-historian kovimmat avauskierroksen yllätykset.

5. Detroit-Edmonton 2006

Detroit oli kerännyt runkosarjan päätteeksi huimat 124 pistettä ja pelannut historiansa parhaan runkosarjan. Ensimmäisen kierroksen piti olla selvää pässinlihaa, kun vastaan luisteli 29 pinnaa vähemmän kerännyt ja vain 3 pisteen erolla Vancouveriin playoffeihin livahtanut Edmonton.

Sarja eteni alusta asti tiukoissa merkeissä ja voitot olivat neljän pelin jälkeen 2-2. Viidennessä pelissä Edmonton onnistui suojelemaan johtoaan loppuun saakka ja sai sarjan katkolle kotiluolaansa. Sarja vaikutti venyvän seitsemänteen peliin, kun Johan Franzen vei Detroitin 3-2-johtoon kolmannen erän puolivälissä. Ales Hemsky oli kuitenkin päättänyt toisin ja riuhtoi kahdella maalillaan öljyrit ensin rinnalle ja lopulta ohi ajassa 18:54. Yllätys oli valmis.

 

4. Edmonton-Los Angeles 1982

Edmonton oli vuonna 1982 vasta matkalla dynastiaksi ja yksi vääjäämätöntä viivyttäneistä tekijöistä oli Los Angeles Kings, joka ei suostunut hyväksymään altavastaajan viittaa ylleen. Tätä kuvasti oivasti sarjan avausottelu, joka äityi kunnon maalintekokilpailuksi kultaisen 80-luvun tapaan pelin päätyttyä Losin voittoon maalein 10-8. Edmonton tasoitti sarjan voittamalla toisen pelin jatkoajalla 3-2.

Sarjan todellinen huippukohta, eli kolmas ottelu kuuluu NHL-historian ikimuistoisimpien joukkoon. “Miracle on Manchester”-nimellä tunnettu peli piti sisällään upean draaman kaaren.

Edmonton johti ottelua kahden erän jälkeen jo 5-0, mutta vaikka kaikki niin luulivat, ei lihava leidi ollutkaan vielä ehtinyt ensimmäistä äänenavausta pidemmälle. Los Angeles teki kaksi kavennusmaalia kolmannen erän alkupuoliskolle ja sai lisää uskoa puseroonsa. Neljä minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua Kings oli jo maalin päässä ja vaivaiset viisi sekuntia ennen summeria iski Steve Bozek ylivoimalla tasoituksen. Erätaukogongi ei kuitenkaan öljyreitä enää pelastanut vaan Daryl Evans latoi voittomaalin, kun jatkoaikaa oli pelattu 2:35. Jos Kings olisi vain ymmärtänyt hävitä, niin kenties tämä peli muistettaisiin siitä, kun Risto Siltanen lämäsi kiekon maalin läpi.

Edmonton tasoitti sarjan seuraavassa pelissä ja näin edessä oli ratkaiseva viides ottelu. Kingisin yllätys vietiin aikakirjoihin voitoin 3-2 viimeisen pelin päättyessä Losille 7-4.

 

Lue myös: ”Game seven, hockey’s heaven” – NHL-historian Top 5 seiskapelit

3. Detroit-San Jose 1994

San Jose oli liigassa vasta kolmatta kauttaan, mutta vaikka kaksi ensimmäistä kautta olivat menneet oppirahoja maksellessa, oppi Sharks nopeasti talon tavoille ja 1994 oli playoff-debyytin aika. Visiitin piti olla vain ranskalaismallinen, sillä Detroit oli runkosarjan jälkeen koko NHL:n toisiksi kovimmalla rekordilla varustettu ryhmä. Sharks avasi kaikkien yllätykseksi sarjan voitolla, mutta ehkä se suurin yllätys koko sarjan kulussa oli se, miten hienosti Sharks onnistui nollaamaan kunkin tilanteen. Detroit otti avauspelin shokkihoidon jälkeen voitot kahdesta seuraavasta pelistä. Sharks kohautti olkiaan, piti pään kylmänä, tasoitti voitot neljännessä pelissä ja nappasi viidennessä ottelupallon itselleen.

Kuudennen pelin jälkeen tuskin kukaan uskoi enää Sharksiin heidän pukukoppinsa ulkopuolella, sillä ärsytetyt punasiivet tekivät pahaa jälkeä voittamalla peräti 7-1. Vanha viisaus siitä, ettei playoffeissa murskavoitollakaan saa kuin yhden kiinnityksen ei olisi voinut olla osuvampi, sillä Sharks keräsi itsensä ja voitti seitsemännen pelin maalein 3-2. Voittomaalista vastasi kaudella 1998-1999 HIFK:ssa uransa lopettanut Jamie Baker. Ehkä Detroit luuli saaneensa Sharksin selkärangan murtumisen partaalle, mutta jätti ratkaisevan iskun antamatta. Oli miten oli, tämä nöyryyttävä tappio oli Detroitille tärkeä askel tiellä kohti tulevia mestaruuksia.

2. Detroit-Anaheim 2003

Joista puheen ollen päästäänkin hetkeen, jolloin punasiivet pääsivät potemaan mestaruuskrapulaa melkoisella viiveellä. Mestaruutta puolustaneen Detroitin runkosarja ei ollut millään muotoa täydellinen, mutta erittäin vahva. Anaheimilta ei kukaan odottanut mainetekoja, joten yllätys oli suuri, kun maalin pelit kääntyivät mahtiankoille yksi toisensa jälkeen ja hups, sarja olikin 4-0. Yhtäkkiä ankat vaakkuivat toisella kierroksella ja Detroit mietti kesälomalla, että mikä heihin oikein iski ja minkä takia. Jokainen peli tosiaan päättyi maalin erolla ja vaikka Detroit varmasti manaili tehottomuuttaan ratkaisuhetkillä, niin tämä sarja ja koko kevät oli Anaheim-veskari Jean-Sebastien Gigueren loistoa. Tätä alleviivaa entisestään se, että Anaheimin hävittyä finaalisarjan New Jersey Devilsille, valittiin Giguere pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Tämä kunnia suodaan aniharvoin hävinneen joukkueen pelaajalle.

1. Washington-Montreal 2010

Parhaat tarinat syntyvät silloin, kun mikään ei viittaa siihen, että moista olisi syytä odottaa. Aleksander Ovechkinin johtaman NHL:n tulivoimaisimman hyökkäyksen piti ampua Canadiensin puolustusmuuri reikäjuustoksi alta aikayksikön. Sarjan suurin yllätys vaikutti aluksi olevan ensimmäisen ottelun tulos, sillä Canadiens onnistui voittamaan avausmatsin jatkoajalla. Washington vei seuraavan jatkoajalla ja sarja näytti menevän kohti vääjäämätöntä ylikävelyä, kun Capitals möykytti Montreali selvin numeroin kahdessa seuraavassa pelissä.

Capitalsin koneen ajateltiin käynnistyneen. Ei Montrealilla olisi mitään asiaa nousta 3-1-tappioasemasta enää sarjaan mukaan. Sarjan käännekohtana voidaan pitää Canadiensin valmennusjohdon ratkaisua palauttaa kolmannessa pelissä kesken vaihdettu Jaroslav Halak takaisin maalille. Halak kiitti luottamuksesta ja pelasi uransa parhaat pelit.

Kolmessa seuraavassa ottelussa Capitals ampui 134 laukausta maalia kohti, mutta Halak päästi taakseen vain yhden per ottelu. Tämän lisäksi Montreal blokkasi äärimmäisen uhrautuvasti Capitals-tykkien vetoja läpi koko sarjan. Jääkaappipakastimen kokoinen pakki Hal Gill peitti pelkästään ratkaisuhetkillä varmasti toistakymmentä Ovechkinin vetoa. Canadiens oli onnekas ja äärimmäisen tehokas, mutta se oli myös erittäin sitoutunut ja sitkeä joukkue. Tätä todisti myös se, että ylllätykset olivat vasta alussa. Seuraavalla kierroksella Canadiens näet tylsytti toisen mestarisuosikin, eli Pittsburgh Penguisin terän.

Jaa tämä:



Aiheeseen liittyvät julkaisut