NCAA on USA:n yliopistojen korkein kilpailutaso, jota käydään muunmuassa koripallossa, jenkkifutiksessa ja muissa suurissa urheilulajeissa. Katsojamäärät ovat tähtitieteellisiä ja itse tuote on useiden miljoonien katsojien mielestä jopa mielenkiintoisempi kuin ammattilaissarjojen.
Yliopistotähdet ovat suuria idoleita, joiden edesottamuksilla tehdään miljardeja dollareita mainosrahaa vuosittain. Itseasiassa koripallon “March Madness” kerää pelkkinä mainostuloina yhden miljardin dollarin potin kuukauden jaksossa.
Itse urheilijat tyytyvät noudattamaan amatööriurheilun arvokkaita prinsiippejä sekä tietenkin 440 sivuista sääntökirjaa. He saavat kuunnella raivoisaa palautetta ja elää hurjien paineiden keskellä palkkanaan pelkkä ilmainen opiskelu, jota tosissaan urheilevat eivät juurikaan pääse luonnollisesti hyödyntämään.
Koko järjestelmä on yhtä epäoikeudenmukainen kuin Kiinan ihmisoikeuskäytäntö. Urheilijat ovat nappuloita jos sitäkään, ilman minkäänlaista turvaa. Jo pelkästään pienen etuuden vastaanottaminen voi merkitä pelikieltoa, loukkaantuminen stipendin mitätöimistä.
Toki kaikista huippu-urheilijasta tulee rikkaita supertähtiä! No ei sentään, NCAA -tason urheilijoista noin 1,5% päätyy ammattilaisiksi. Koripalloilijoista luku on 1,2 prosenttia ja jenkkifutareista muutaman kymmenyksen suurempi. Tässä videossa totuus NCAA:n karusta totuudesta.
