Tänä päivänä MM-historiassa – Vappupäivän spesiaali

Tänä päivänä MM-historiassa – Vappupäivän spesiaali

Tänä päivänä MM-historiassa palaa huilin jälkeen rikospaikalle ja sukeltaa vapunajan historiallisimpien hetkien syövereihin.

Tänä päivänä MM-historiassa –juttusarja vietti pari päivää hiljaiseloa, kun tämän kevään kisoja koskeva uutistulva iski takavasemman kautta. Vapun kunniaksi sisällytin tähän erikoisextraspecial-osaan niin 29.4, 30.4 kuin 1.5. tapahtumat. Olkoon tämä osa siis epäviralliselta nimeltään Tänään, eilen ja edellispäivänä MM-historiassa!

29.4.1920, Belgia (Antwerpen)

Ei, tuo ei ole mikään vappukohmelossa läiskitty kirjoitusvirhe. Edellispäivänä vuonna 1920 olivat meneillään Antwerpenin kesäolympialaiset, jotka pitivät sisällään myös jääkiekon ensimmäiset arvokisat. Vaikka kyseessä ovat olympialaiset, niin nämä tunnustetaan myös historian ensimmäisiksi MM-kisoiksi.

Oli kisojen päätöspäivä ja ohjelmassa pronssiottelu, jossa kohtasivat kultaottelun hävinnyt Ruotsi sekä hopeaottelun hävinnyt Tsekkoslovakia. Aistin, että aivonne yrittävät prosessoida erillisten kulta-, hopea- ja pronssiotteluiden käsitettä. Ei hätää, samaan seinään ajoin pystyyn itsekin.

Jääkiekon ensimmäiset arvokisat olivat näet ainoat, joissa käytettiin ruotsalaisen vesipalloilijan Erik Bergvallin luomaa systeemiä, jonka tarkoitus oli parannella perinteistä cup-muotoista turnauskaaviota, jonka tunnemme yhä tänä päivänä.

Tässä turnauksessa mukana oli seitsemän joukkuetta, jotka jaettiin kolmeen puolivälieräpariin ja Ranska sai vapaalipun semifinaaleihin, koska miksi ei? Kanada voitti Tsekkoslovakian, USA Sveitsin ja Ruotsi Belgian, joten oli kultakierroksen semifinaalien aika. Kanada voitti USA:n ja Ruotsi Ranskan. Fin…siis kultaottelussa Kanada pöllytti Ruotsia ja voitti historian ensimmäisen jääkiekon olympiakullan. Tähän asti kaikki vaikuttaa melko suoraviivaiselta, eikö? Sitten päästään Bergvallin systeemin ytimeen.

Koska Kanada voitti, niin hopeasta pääsivät pelaamaan ne joukkueet, jotka Kanada voitti matkansa varrella. USA ja Ruotsi pelasivat hopeakierroksen semifinaalissa ja Tsekkoslovakia sai vapaalipun hopeamatsiin, koska miksi ei?

USA voitti Ruotsin selvästi ja Tsekkoslovakian vielä selvemmin, joten jenkit lähtivät kotiin hopealätkät kaulassaan. Sitten oli pronssikierroksen vuoro, jossa pelasivat ne maat, jotka olivat hävinneet joko Kanadalle tai USA:lle, eli Ruotsi ja Sveitsi pelasivat pronssikierroksen semifinaalissa ja Tsekkoslovakia sai jälleen vapaataipaleen itse mitaliotteluun lähes Edmonton Oilersin kaltaisella arpaonnella.

Kas näin pääsemme siihen mistä lähdimme, eli pronssiotteluun, joka osoittautui turnauksen tiukimmaksi otteluksi. Tsekkoslovakia voitti sen 1-0 Josef Sroubekin maalilla. Näin Ruotsista tuli taatusti jääkiekkohistorian ainoa maa, joka on samassa turnauksessa hävinnyt sekä kulta- että pronssiottelun.

Turnaus olisi toki mielestäni kaivannut vielä huipennukseksi kaksi asiaa. Belgian ja Ranskan välisen sijoitusottelun, koska miksi ei? Lisäksi kisojen päätösohjelmanumerona olisi voinut toimia se, että tähteelle jäänyt Sveitsin joukkue olisi singottu kuuhun.

Bergvallin systeemin elinkaari jäi lyhyeksi, koska systeemissä nähtiin olevan pari pientä vikaa. Allekirjoittaneen mielestä siinä oli ehkä hiukan enemmänkin laittamista, mutta surullista kyllä, on IIHF sittemmin onnistunut ylittämään tämän vesipalloilijan aivoitukset omilla luomuksillaan.

29.4.1982, Suomi (Helsinki & Tampere)

Edellispäivänä ohjelmassa oli kisojen päätöspäivä ja tiukaksi äitynyt mitalitaisto. Kulta oli jo Neuvostoliiton heiniä, mutta Kanada ja Tsekkoslovakia tappelivat hopeasta  ja Ruotsillakin oli vielä voitolla mahdollisuus pronssiin.

Päiväpelissä ottivat yhteen Kanada ja Ruotsi. Tre Kronor sai ihailla, kun lopulta uransa ainoiksi jääneissä MM-kisoissaan pelannut Wayne Gretzky laittoi Helsingin halliin saapuneen yli seitsentuhatpäisen yleisön riemuksi pienen maalintekonäytöksen. Gretzky latoi hatullisen ja Kanada puhalsi svenskit kumoon puhtaasti 6-0. Gretzkyn maalit löytyvät Youtubesta.

Suurinumeroisesta voitosta huolimatta hopeamitali jäi Kanadalta saamatta. Tsekkoslovakialle näet riitti tasapeli Neuvostoliittoa vastaan. Koska videotodisteita en ole tästä ottelusta onnistunut haltuuni haalimaan, niin en voi asiaa tarkistaa, mutta palaneen käry kieltämättä tuoksahtaa nokkaan, sillä sattumoisin ottelu päättyi 0-0. Tiedä sitten voiko ottelua sopupeliksi julistaa, mutta voin onneksi vain kuvitella mikä antikliimaksi tämä on saattanut olla yleisölle. Montakohan kertaa punaviiva ylitettiin tositarkoituksella? Tsekkoslovakia sai siis hopean itselleen kahden plusmaalin verran paremmalla maalierolla.

29.4.1983, Saksa (Dortmund, Düsseldorf & München)

Kyseinen päivämäärän merkitys on tänä päivänä jo jokseenkin unohdettu, mutta kyseessä on erittäin tärkeä luku suomalaisen kiekon historiaa. Tuolloin oli näet lähimpänä se, että Leijonat olisi pudonnut B-sarjaan. Kisat olivat skandaalinkäryiset, kun pelaajat viihtyivät päävalmentaja Alpo Suhosen mielestä liian vahvasti kisakaupungin yöelämässä.

Pelaajien ja valmentajan välinen luottamus rakoili ja pelikentällä joukkue alisuoritti rankasti. Tilanne lähti niin pahasti lapasesta, että Suhonen päätti lähettää puolustaja Risto Siltasen kotiin kesken kisojen. Siltanen ei tiettävästi tähän päivään mennessä ole antanut Suhoselle anteeksi kokemaansa nöyryytystä. Pelaajien näkemyksen mukaan kalja kyllä maistui, mutta asiasta tehtiin numeroa naurettavuuksiin asti.

Naurua ei kuitenkaan kopissa taatusti keltään päässyt, kun Suomi hävisi putoamissarjan ensimmäisen ottelun DDR:lle maalein 6-2. Tappion karmeutta voi parhaiten alleviivata sillä, että Suomi otti siis kovassa paikassa köniinsä maalta, jonka pääsarjassa pelasi kaksi joukkuetta.

Kaikkea ei kuitenkaan oltu vielä menetetty. 29.4. pelattu toinen ottelu Länsi-Saksaa vastaan tarjosi Leijonille mahdollisuuden hilautua kuiville ja sen joukkue myös teki. Matti Hagman avasi maalihanat, Petri Skriko latoi kaksi ja Anssi Melametsä vei Suomen 4-0-johtoon. Länsi-Saksa tuli toisen erän lopussa vielä kahden maalin päähän, mutta Suomi piti pintansa ja varmisti sarjapaikkansa. Ottelusta ei tiettävästi ole videomateriaalia julkisessa levityksessä.

29.4.1992, Tsekkoslovakia (Bratislava & Praha)

Edellispäivänä 27 vuotta sitten tehtiin jotain, mikä tänä päivänä ei ole enää (onneksi) mahdollista. Ruotsi ja Italia pelasivat jääkiekossa erittäin harvinaisen maalittoman tasapelin. Italialle tulos tietysti maistui varmasti voitolta, vaikka sarjataulukko ei sitä heijastellutkaan. Jos olet miettinyt miltä näyttää jääkiekkomatsi, joka päättyy 0-0, niin vastaus löytyy Youtubesta.

30.4.1993, Saksa (Dortmund & München)

Vappuaattona 26 vuotta sitten oltiin jo vahvasti mitalipelitunnelmissa. Venäjä löi Kanadan toisessa semifinaalissa maalein 7-4, mutta toisessa parissa tehtiin historiaa. Siinä ei ollut mitään uutta, että ratkaisu haettiin pitkän kaavan kautta, mutta keskipitkää kaavaa, eli jatkoaikavoittoa ei MM-historia tuntenut ennen kuin Ruotsi kaatoi Tsekin Thomas Rundqvistin tehtyä ratkaisumaalin ajassa 68:38. Hieno välierä sai myös dramaattista väriä, kun Tsekki tasoitti ottelun vasta varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla. Tämäkin ottelu on onneksi kaiken kansan katsottavana Youtubessa.

30.4.1995, Ruotsi (Gävle & Tukholma)

Suomi pelasi erittäin muistamisenarvoisen lohkon päätöskamppailun USA:ta vastaan, mutta puhutaan siitä enemmän Leijonamuistoja-sarjan toisessa osassa.

29.4.1997, Suomi (Helsinki, Tampere & Turku)

Suomi oli voittanut Ranskan ja hävinnyt Tsekeille, mutta joukkue ei ollut vielä täysin valmis. Leijonat piti ovea auki NHL:n suuntaan ja se kannatti, sillä Tsekki-ottelun jälkeen jysähti se toivotuin uutinen. Montreal oli pudonnut ja ysiviis-sankari Saku Koivu lähtisi kotikisoihin.

En muista, että modernina aikana ketään pelaajaa olisi haluttu, odotettu ja toivottu tulevaksi niin paljon kuin Sakua vuonna 1997. Hänet nähtiin miltei messiaanisena hahmona, joka tekisi välittömästi kelpo joukkueesta kultakandidaatin. Oli toki puheita, että näinköhän Saku pelaa vielä Saksaa vastaan ja jos pelaa, niin voiko hän olla täydessä tikissä ja ei varmaan kannata odottaa liikoja, kun on aikaerot ja schmaikaerot ja blaa, blaa, blaa.

Saku näytti minuutin pelin jälkeen mistä kana pissii ja inspiroi Leijonat lyömään Saksan sinne pienimpään jäänrakoon käyttämättä nukutusainetta. Kooste löytyy Youtubesta.

1.5.2000, Venäjä (Pietari)

Tänä päivänä pelattiin kahdessa lohkossa, mutta tämä oli myös aikaa, jolloin joka lohkossa pelattiin tasan yksi kierros, jolla olisi merkitystä. Joka lohkossa oli kaksi isompaa ja kaksi pienempää ja näiden keskinäisessä kohtaamisessa ratkaistaisiin lohkovoitto ja viimeinen jatkoonmenijä. Muuten käsikirjoituksesta poikettiin vain harvoin.

Pietarissa nähtiin kuitenkin valtava poikkeus normiin, sillä vastoin kenenkään odotuksia kuului C-lohkosta kummia. Eikä mitä tahansa kummia, vaan historiallisia kummia! Norja löi Kanadan 4-3.

Tämä ei toki aivan ainutkertainen voitto ollut, silllä harjoitusmaaotteluissa Norja oli repinyt aiemmin jopa viisi voittoa Kanadasta neljän tasanpelin rinnalle, mutta arvokisoissa Norja ei ollut Kanadaa kepittänyt.

Maalittoman avauserän jälkeen molemmat joukkueet ilmeisesti repivät kaiken maailman käsijarrut pois tarpeettomina ja alkoivat pistää ranttaliksi. Norja aloitti maalinteon, mutta Kanada tasoitti neljä minuuttia myöhemmin. Norja pääsi saman tien lyömään tikarilla ja näytti Kanadalle miten maalin jälkeistä vaihtoa ei kuulu pelata. Norjan johtomaali tuli siis 17 sekuntia Kanadan tasoituksen jälkeen.

Kanada lisäsi kaasua ja näytti ottavan niskalenkin, jolla Norjan happi loppuisi melko sassiin. 32 sekuntia ja Kanada olikin yhtäkkiä 3-2-johdossa toisen erän lopussa. Tämä oli kuitenkin Norjan päivä. He toipuivat nopeasti. Vain puolitoista minuuttia myöhemmin Marius Trygg tasoitti pelin tehden Norjalle todellisen pukukoppimaalin vain 47 sekuntia ennen toisen erän loppua.

Molemmat joukkueet totesivat kopissa henkeään haukkoen, että käsijarrut olisi ehkä syytä ommella takaisin koneistoon näin järjettömän erän jälkeen. Niin tapahtui, tai sitten kaikki ottivat vain hieman rauhoittavaa kamomillateetä, mutta erä- ja ottelupallo oli jaossa. Kaikki viittasi maalin peliin. Ja ajassa 48:49 Tore Vikingstad sai kunnian olla se pelaaja, jonka maali kaatoi Kanadan. Valitettavasti ottelusta ei ollut meikäläisen tiedonhankintataidoilla löydettävissä videotodisteita.

30.4.2004, Tsekki (Ostrava & Praha)

Vappuaattona 15 vuotta sitten koko kiekkouskovainen Suomi pysähtyi ruutujen ääreen. Suomi-Ruotsi. Vappuaatto. Mikä voisi mennä vikaan? TV-katsojat sekä Ostravan halliin pakkautunut yleisö sai todistaa mahtavan pienten marginaalien väännön.

Suomi tarrasi toisessa erässä johtoasemaan Petteri Nummelinin laukauksella, joka lepatteli verkkoon Henrik Lundqvistin räpsän kautta. Nyt, kun maalin näki vuosien tauon jälkeen, niin se tuo yllättävän vahvan mielleyhtymän Jonas Bergqvistin 1995 MM-finaalissa tekemään maaliin.

Suomi näytti jo ottavan niukan voiton, kunnes Tre Kronor muisti jotain ikävän oleellista. “Ai niin, mehän olemme Ruotsi!” Eli tietysti Ruotsi tasoitti. Tietysti se tapahtui viimeiselle minuutilla. Tietysti!

En muista aiheuttiko tämä mökäöljyä nauttineiden suomalaisten keskuudessa väkivallan aaltoa, kun kansa jalkautui telkkarien äärestä kadulle, mutta veikkaanpa, että tilastoihin saattoi päätyä normaalin vappuörveltämisen tuoksi pari ylimääräistä bussipysäkkiä, postilaatikkoa, peruutuspeiliä ja puistonpenkkiä, jotka äkillisesti olivat remontin tarpeessa.

Youtubesta löytyy kooste, mutta valitettavasti videon tehnyt kuoma on joko lähtenyt asetuksien kanssa soitellen sotaan tai on muuten vain hiukan häslännyt. Joka tapauksessa siitä sen verran selvää saa, että näette maalit.

29.4.2011, Slovakia (Bratislava & Kosice)

Edelliset Bratislavan kisat avattiin melkoisella pommilla, kun näihin karkeloihin lähinnä lipunmyyjäksi pestattu Saksa kävelikin pokkana orkesterin eteen ja sen kummempaa lupaa keneltäkään kyselemättä otti tahtipuikon haltuun ja ryhtyi A-lohkon kapellimestariksi.

Saksa oli kohdannut avausvastustajansa Venäjän vuotta aiemmin kotikisoissaan kahdesti ja hävisi molemmat pelit maalin erolla. Erityisen nakertava oli tappio pronssiottelussa ja moderinin ajan ensimmäisen MM-mitalin menetys. Ehkä nämä seikat, sekä tietysti se, ettei Saksa ollut koskaan MM-tasolla nukuttanut Venäjää, siivittivät joukkueen taistelumoraalin aivan rodittomaan iskuun, sillä uutispommihan siitä tuli. Saksan ensimmäinen MM-tason voitto Venäjästä lähti matkaan maalein 2-0.

30.4.2011, Slovakia (Bratislava & Kosice)

Päivää myöhemmin paukkui jälleen, kun Ruotsin ja Norjan ennakkoon niin kovin selvältä vaikuttanut peli toikin yleisön silmien eteen paitsi hienon trillerin, niin myös historiallisen tuloksen. Norja tasoitti lukemiksi 4-4 vaivaiset viisi minuuttia ennen loppua ja meni rankkareilla ohi. Kyseessä oli Norjan ensimmäinen voitto Ruotsista 61 vuoteen!

1.5.2015, Tsekki (Ostrava & Praha)

Päätämme tämän vapunpäivän megapläjäyksen neljä vuotta sitten tänä päivänä pelattuun avajaisillan ilotulitukseen. Ruotsi johti kolmanteen erään lähdettäessä isäntämaa Tsekkia 3-1. Kolmannen erän alkuun molemmat tekivät maalit, mutta sitten alkoi värittäminen vähän paksummalla tussilla. Tsekki mätki kolme maalia viiteen minuuttiin ja tuli tasoihin. Tsekki käänsi peliä itselleen! Kotiyleisö tanssi pöydillä ilman paitaa! Tästä lähtisi letkajenkka, joka ei loppuisi ennen kuin sen kiertänyt koko maan ja…ja…sitten tuli Ruotsi.

59:07. Viimeinen minuutti. Tre Kronor tasoitti. Yllättyneet voivat kokoontua parijonoon pääsisäänkäynnille. Ja kuinka ollakaan, Ruotsi käänsi jo kerran käsistä livenneen matsin nimiinsä rankkareilla.

Kiekkojumalat tulevat Ruotsista. Siihen lopputulokseen on kai tultava. Ehkä Antwerpenin kisojen jälkeen jumalistossa pidettiin uudet vaalit ja ruotsalaiset nousivat valtaan eivätkä ole siitä sittemmin juuri luopuneet? Tätähän me kuolevaiset emme saa koskaan tietää. Mutta youtubesta löytyvä kooste on katsomisen arvoista tavaraa. Palatkaamme asiaan huomenna!

Markku Silvennoinen

Jaa tämä:



Aiheeseen liittyvät julkaisut