#Pelipaikoilla Korisliigan SuperSundayssa

Paljon mainostettu Korisliigan avauskamppailu Helsinki Seagullsin ja Loimaa Bisonsin välillä keräsi jäähallin lehtereille reilut 3000 silmäparia. Kiitettävä yleisömäärä ymmärsi antaa keskittymisrauhan pelaajille, sillä hallissa oli surullisen hiljaista koko ottelun ajan. Suurta kiitosta on kuitenkin jaettava erityisesti yrittämisestä ja tapahtuman organisoimisesta – ilman näitä ei tulevaisuutta voisi edes olla ottelutapahtumien saralla.

Ainoa Suomessa kiinnostava koripallo on Susijengi. Näin joutuu todeta kun puhutaan suurista massoista. Korisliiga on laadukkaampi kuin sen maine monella mittapuulla. Pelin taso on korkea, mutta varsinaisesti jääkiekkoa koriksesta ei ole haastamaan vielä vuosikymmeniin.

Jäähallitapahtuma kahden mediaseksikkäimmän joukkueen välillä on kuitenkin oikea suunta. Julkkiskamppailussa Aleksi Valavuoren ja Sami Hedbergin joukkueet mittelivät leikkimielisessä matsissa vastakkain noin 45 minuuttia ennen varsinaisen pelin alkua. Päätähdet olivat mikitettyinä ja Hedbergin puuskutukset ja psyykkaukset saivat välillä yleisön hihittelemään.

Suomalaiset fanit eivät kuitenkaan ole vielä valmiita heittäytymään amerikkamaiseen tapahtumaan täysin rinnoin. Vähän ihmetellään, ehkä nautitaan hyvästä tapahtumasta, mutta ääntä ei kertakaikkiaan suostuta päästää. Kyseessä on sosiaalisen paineen tuoma yhtälö, jossa suuren yleisön hiljaisuus tarttuu myös niihin, jotka olisivat valmiita huutamaan.

Amerikantyyliset kuuluttajan kehotukset ja isolla skreenilla pyörivät “Clap Your Hands” -tyyliset kehotukset voisivat tuoda lisää ääntä mökkiin ja alentaa yleisön kynnystä osallistua tapahtumaan. Nyt näitä ei kuitenkaan nähty ja tunnelma oli hyvinkin harras läpi ottelun ja alkutapahtumien.

Pari kertaa Seagullsin kannattajat pari riviä itseäni ylempänä yrittivät aloittaa tahdikkaat kannustushuudot, mutta totesivat pettyneinä parin huudon jälkeen olevansa yksin kuin Teemu Pukki patsioasemassa. Seagullsin huutoja saadaan toivottavasti paremmin kuuluville Kisahallin pyhätössä kun kotipelit seuraavasta lähtien siirtyvät lokkien kotiluolaan.

Edelleen ja kertauksena: Tapahtuma oli hyvin järjestetty – sääli, että suomalainen yleisö ei ole vielä valmis nauttimaan näistä täysin rinnoin. Bisonsin pieni ja piskuinen fanikunta piti parasta mekkalaa pohjoispäädyssä, vaikka heitä oli vain muutama kymmen.

Itse otteluun – Bisons puolusti Seagullsin maanrakoon

Ottelu käynnistyi hyvin tiiviinä puolustustaisteluna. Kummallakin joukkueella oli vaikeuksia korinteossa ja puolustukset tuntuivat olevan paremmin hallussa kuin hyökkäyskuviot. Suurin osa ensimmäisen neljänneksen pisteistä nähtiinkin varsinkin Biisonien osalta nopeista tai puolinopeista hyökkäyksistä.

Seagulls sai tehdä hartiavoimin töitä jokaisen kupin eteen. Bisons sai enemmän helppoja koreja ja suuri syy näihin oli tiivis puolustus, joka johti lokkilauman helppoihin menetyksiin.

Toisella neljännekselle Seagulls sai juonesta kiinni nostaen itsensä mukaan peliin. Toisen neljänneksen loppu oli kuitenkin Biisoneiden ja he repivät eron seitsemään pisteeseen ensimmäisen puoliajan viimeisen kahden minuutin aikana.

Puoliajan jälkeen Bisons saapui kentälle valmiina, kun lokit olivat unohtaneet itsensä kauppatorin verkkoihin. Ero tuplaantui hetkessä kasvaen 15 pisteeseen. Tässä vaiheessa alkoi näyttää selvältä, kuka kamppailun vie, sillä loimaalaiset olivat selkeästi valmiimpia otteluun.

Antto Nikkarinen pelasi varmasti suurten näyttöhalujen kera vanhaa seuraansa vastaan. Nikkarisen seitsemän menetystä ja kaksinkamppailu Biisonien pointtia Ilari Seppälää vastaan kääntyi selkeästi nuoremman Seppälän eduksi. Seppälä oli itseasiassa yksi pelin valopilkuista. Nuoresta iästään huolimatta hän johti peliä varmasti ja teki rohkeita ratkaisuja myös itse korkein prosentein. Samalla Nikkarinen sortui menetyksiin, eikä viimeistelykään sujunut.

Viimeisellä neljännekselle Seagulls sai lopulta hyökkäystään toimimaan. Kaukoheitot alkoivat uppoamaan ja myös Nikkarinen pelasi hyvän päätösneljänneksen. Samalla pomppukone, comboguard James Sinclair näytti pari hienoa kolmosta ja takuuvarma jenkkihankinta Jason Conley piti taisteluilmettä yllä.

Seitsemän pisteen päähän Seagulls kerkesi, mutta aika loppui kesken – peli päättyi Biisonien 82-70 voittoon.

Keskiviikkona huippukoris jatkuu isoilla areenoilla kun Bisons saa VTB-liigan avauksessa vastaansa Petteri Koposen Khimkin. Ottelu pelataan Vantaan Energia Areenalla keskiviikkona kello 19.00. Khimki on yksi liigan suurimmista ennakkosuosikeista, mutta Biisonien peli vaikutti yllättävän hyvältä. Luvassa on varmasti laadukas korisilta.