MM-kisat: Sankareita ja konnia – Kuudennen kisapäivän kohinat

MM-kisat: Sankareita ja konnia – Kuudennen kisapäivän kohinat

MM-kisat tarjoavat tarinoita jokaisen kisapäivän tarpeiksi. Kuudes päivä sykähdytti ja suututti, joten on aika valita Sankarit ja konnat.

Sankarit

3. Andres Ambühl (Sveitsi)

Hienostihan se vanhakin mies vielä jaksaa! 15. MM-kisat ja Ambühl painaa yhtenä Sveitsin talismaaneista pinna per peli-tahdissa. Hän takoi Norjan reppuun kaksi komeaa maalia ja varsinkin ensimmäinen niistä ei ollut vain hieno maali, vaan se oli taiteilijan siveltimenveto.

2. Ben Bowns (Iso-Britannia)

Brittien MM-kisat eivät kulje erityisen onnellisten tähtien alla, mutta yksi kirkas piste brittein saarten yllä tuikkii. Maalivahti Bowns pelaa tuloksista huolimatta kovaa turnausta ja tänään hän pääsi omalla kätösellään pitämään huolen siitä, että Jack Huhghesinkin kohdalla pätee yhä vanha kunnon Hannu Jortikan laskutoimitus, eli nolla plus nolla on nolla.

1. Leon Draisaitl (Saksa)

Eipä ole turhaan tämä epeli vahingossa niitannut viittäkymmentä komeroa änärissä. Eikä ole turhaan johtavan pelaajan roolissa. Saksa ryöväsi satumaisen tärkeät kolme pistettä maalilla, jonka Draisaitl hoiteli valmiiksi häikäisevällä tavalla. Niin ne voittajat tekee.

Konnat

3. Kalervo Kummola (Hyödytön jyrähtelijä)

Aina kun kotimaisessa kiekossa tapahtuu, niin Kale jyrähtää ja kuoropojat kuuntelee. Kansainvälisen liiton kokouksiin Kalekin kävelee kyllä reteällä askeleella sisään, mutta pitää kiltisti päänsä kiinni silloin, kun tilanne vaatisi verbaalipoikittaisen ja jättää Rene-sedälle aina sen viimeisen voisilmäpullan.

Maikkarin mukaan tämä pontevana jyrähtelijänä ja epäoikeudenmukaisuuksien karsijana tunnettu kaikkien kalliiden pääsylippujen sankari on pokkana hymistellyt ja jopa hiukan puolustellut IIHF:n toimintaa. Mutta ei hätää!

Kale aikoo ehdottaa, että kurinpitopäätökset julkaistaisiin jatkossa. Vau. Sehän tässä auttaa, että ammattitaidottomat liiton miehet saavat jatkaa härväämistään, kunhan kertovat meillekin miten ovat munineet. Kummola voisi jatkossa tehdä palveluksen kiekkokeskustelulle ja pitää lärvinsä ummessa ja jyrähdellä vaikka naapurille, joka ei korjaa koiransa jätöksiä. Ellei hän sitten jossain kohtaa taas halua rautanyrkkiään heilutella triviaalien pikkunippelien sijaan vähän merkittävämmällä tavalla.

2. Martin Frano–Max Sidorenko (Saksa-Slovakia-ottelun päätuomaripari)

Mistä näitä puusilmiä sikiää? Joka vuosi valinnoillaan politikoivat liitot lähettävät kisoihin kivoimmat kaverit, mutta eivät parhaita tuomareitaan. Okei, on rankkaa vetää joku kölin alta yhden tuomion takia, mutta jos MM-tason päätuomari ei osaa tehdä eroa pienen töytäisyn ja törkeän taklauksen välillä, niin silloin ei ole kaikki hyvin. Ainakin toinen tuomareista oli aivan linjalla, joten jos kypärän pleksi ei sattunut juuri sillä hetkellä olemaan huurussa, niin pään sisäisen hissin pitää löytää tällä tasolla edes niin lähelle kattohuoneistoa ja järjen kultaista valoa, ettei Nagyn taklauksesta voisi tuomita muuta kuin viisi minuuttia kaikilla mausteilla.

1. Ladislav Nagy (Slovakia)

Ja sitten itse rötöstelijään. Hänen temppunsa on niitä, joilla astutaan kaikkien jääkiekon ytimessä olevien kirjoittamattomien sääntöjen yli. Pelaajat antavat toisilleen iskua ja satuttavat toisiaan kaukalossa illasta toiseen. Se kuuluu pelin henkeen, että annetaan ja otetaan, mutta toisen terveyden suhteen ei oteta vapauksia. Nagyn taklaus oli ruma. Se oli sikamainen.

Tai muotoillaanpa se näin: jos olet joskus miettinyt mitä tarkoittaa, kun sääntökirjassa puhutaan ”vastustajan piittamattomasta vaarantamisesta”, niin sillä meinataan juuri tällaisia tilanteita.

Markku Silvennoinen

Jaa tämä:



Aiheeseen liittyvät julkaisut