Kommentti: Suomen joukkue suoritti MM-kisoissa erinomaisesti – tämä tilasto “kisaturisti”-huutelijoiden kannattaa katsastaa

Heta Tuuri Korkeushyppy Suomen joukkue Eugenen MM-kisat 2022 - Pallomeri.net
Pienet ovat marginaalit. Heta Tuuri oli Eugenessa vain millien päässä toisella yrityksellään 190:stä, minkä myötä hän olisi ollut lähellä 12 hyppääjän MM-finaalia. Tulokseksi jäi kuitenkin 186 ja 21. sija. Kuva toukokuun Lahden Motonet GP:stä, jossa Tuuri ylitti kyseisen 190cm korkeuden. Kuva: @Lightrayproduction

Suomen joukkue ei saanut Eugenen MM-kisoista kotiintuomisiksi yhtään mitalia, ja finaalipaikatkin olivat harvinaista herkkua.

Se on fakta, joka ei enää muuksi muutu, sillä kisat taputeltiin valmiiksi sunnuntaina. Mutta tarkoittaako tämä muka sitä, että joukkue suoritti kokonaisuudessaan huonosti?

Kisoja edelsi ihmettely Suomen joukkueen suuresta koosta, sillä nähtiinhän sinivalkoisia urheilijoita tositoimissa peräti 36 kappaletta. Usein tämän ihmettelyn rinnalla – myös kisojen aikana – puhuttiin myös “kisaturisteista”, eli niistä urheilijoista, jotka eivät olisi paikkaansa kisakoneeseen edes ansainneet.

Ensinnäkin on huomioitava se, että jo pelkästään MM-kisoihin pääseminen on yleisurheilun kaltaisessa globaalissa jättiläisessä aivan äärimmäisen kova saavutus, johon yltää vain harva. Esikarsinta oli jo käyty tuhansissa kilpailuissa kyläkisoista Timanttiliigaan, ja Eugenessa olivat paikalla maailman parhaat yksilöt, lajissa kuin lajissa.

Perussuorituksen ja supersuorituksen välinen marginaali on todella pieni

Kaikki urheilijat Suomenkin joukkueessa ansaitsivat kisapaikkansa sillä, että he olivat maailmanrankingissa tarpeeksi korkealla. He ovat raudanlujia huippu-urheilijoita, jotka omilla suorituksillaan avasivat ovet kisakoneeseen.

Sitten pääsemmekin itse kisasuorituksiin. Kun katsoo tekstin alla olevaa kuvaa, huomaa väistämättä runsaan vihreän värin. Tuo vihreä väri kuvastaa sitä, miten moni suomalaisurheilija sijoittui omaa rankingiaan paremmin MM-kisoissa. On siis aivan turha puhua heikosti sujuneista kisoista, jos suurin osa urheilijoista sijoittuu jopa paremmin kuin rankingin kautta olisi odotettavissa.

Otetaan esimerkiksi korkeushyppääjä Heta Tuuri, joka teki itselleen hyvän perussuorituksen ylittäen 186 ja sijoittui 21. sijalle – neljä sijaa rankingiaan paremmin. Tuurin toinen yritys omaa ennätystä sivuavasta korkeudesta 190 (katso video) oli vain millien päässä ylityksestä, mikä puolestaan olisi nostanut hänet jo finaalipaikan tuntumaan.

– Luulin rehellisesti itsekin, että se meni yli, sillä kosketus oli niin pieni, sanoi Tuuri suorituksensa jälkeen.

Ei ollut tuuria matkassa tällä kertaa, mutta tämä on hyvä esimerkki perussuorituksen ja supersuorituksen välisestä erosta MM-tasolla.

Mitalikantaan suomalaisten suoritukset eivät tällä kertaa siis riittäneet, mutta millaiset olisivat MM-kisat, jos kaikki maat lähettäisivät paikalle vain ne, joilla on potentiaalia mitaleille? Tällä ajattelumallilla esimerkiksi jääkiekon MM-kisat saataisiin vedettyä läpi muutamassa päivässä, kun joukkueita olisi niin vähän.

Toki vaihtoehtoisia malleja joukkueen koostamiseen on, eikä kaikkia tarvitsisi vaikkapa Ruotsin esimerkin mukaisesti edes lähettää kisoihin. Toisaalta, moni urheilija – kuten vaikkapa jo yllä mainittu Heta Tuuri – sai Eugenessa uransa ensimmäisen aikuisten arvokisakokemuksen ja on tämän myötä varmasti valmiimpi tulevissa arvokisoissa. Tätä kokemusta ei sovi aliarvioida.

Keneltä se on pois, jos joukkueen koko on suuri? Näitä reissuja ei nimittäin kustanneta kansan verorahoilla, vaan suurimmaksi osaksi sponsorien tuella.

“Minun verorahoilla siellä pyörivät kisaturisteina”, on siis melkoisen absurdi väite.