Tutkimus: Liiga triplasi yleisömääränsä 30 vuoden aikana – “Jääkiekko on edelläkävijä jokaisella tasolla”

Liigassa liiga jukurit

Tuore tutkimus paljastaa, että Liiga onnistui triplaamaan katsojamääränsä 30 vuoden aikana. Jääkiekko nimetään ammattimaistumisen edelläkävijäksi.

Jääkiekko on Suomessa ollut joukkueurheilun ammattimaistumisen edelläkävijä. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, eli Kihun, tutkimuksesta.

Tutkimus vertasi miesten jääkiekon, koripallon, pesäpallon ja salibandyn ammattimaistumisprosesseja vuosina 1975–2018. Tutkittavana oli lajien kansallinen huippu-urheilu eli liigatoiminta, jossa tutkittiin pelaajia, valmentajia sekä johtoa ja organisaatiotasoa.

Monissa Euroopan maissa jalkapallo johtaa ammattimaistumiskehitystä, mutta Suomessa jääkiekko on tutkimuksen mukaan edelläkävijä jokaisella tasolla. Jääkiekossa on tutkimuksen lajeista selvästi eniten ammattipelaajia ja valmentajia, Liigan seurat ovat osakeyhtiötä ja niiden liikevaihto on moninkertainen muiden lajien liigaseuroihin verrattuna.

Tutkimuksen mukaan muut joukkuelajit eivät Suomessa yllä lähellekään miesten jääkiekon markkinoita.

– Jotta kansallinen urheilu menestyy kilpailussa, tarvitaan systeemistä ammattimaistumista: uusia pelisääntöjä ammattiurheilua toteuttavien tahojen kesken sekä kykyä kestää uudet ja aiempaa suuremmat riskit, toteaa tutkija Jari Lämsä Kihun tiedotteessa.

Ammattiurheilu on markkinaehtoista ja jatkuva kilpailutoiminta sekä näkyminen mediassa ovat toiminnan elinehtoja, tutkimuksessa todetaan. Ammattiurheilua paikan päällä seuraavan yleisön määrällä mitattuna jääkiekko on onnistuja.

SM-liigan kokonaisyleisömäärä kolminkertaistui kausien 1975-1976 – 2012-2013 aikana 750 000 katsojasta yli 2,4 miljoonaan katsojaan. Myös pelien kokonaismäärä yli kaksinkertaistui 188:sta 463:een.

Muissa tutkituissa lajeissa kausittaiset kokonaisyleisömäärät ovat liikkuneet 200 000–400 000 katsojan välillä ja kokonaispelimäärät 200–250 ottelussa.

– Pesäpallolla oli 1980- ja 90-luvuilla vahva kasvukausi, joka kuitenkin päättyi epäonnistuneeseen Helsingin valloitukseen ja sopupeleihin. Koripallon ja salibandyn liigaseuroilta ei ole toistaiseksi löytynyt vahvaa yhteistä näkemystä itsenäisemmän liigan pyörittämisestä. Näissä lajeissa myös sarjatoiminnan hallinnointi kokonaisuutena nähdään vahvana arvona, josta ei haluta luopua, Lämsä toteaa.

Lue myös: IIHF julkisti kovan kuusikon – tässä on kaikkien aikojen Leijonat-kentällinen