Uutuuskirja: ”Sorry Kale” – Vladimir Putin kaatoi Kalervo Kummolan haaveet IIHF:n puheenjohtajuudesta

Kalervo Kummola Kummolan

Keskiviikkona julkaistu Kalervo Kummolan elämäkerta pitää sisällään monia kiehtovia tarinoita ja tässä jaamme pari esimerkkiä.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajuus on oikeastaan ainoa pesti, johon Kalervo Kummola olisi halunnut mutta johon hän ei päässyt.

Kummola nousi IIHF:n hallitukseen 1998 ja varapuheenjohtajaksi 2003. IIHF:n puheenjohtajuus olisi huipentanut Kummolan pitkän ja erittäin ansiokkaan uran kiekkojohtajana, mutta keskiviikkona julkaistun uutuuskirjan Kale – Rautakansleri mukaan maton Kummolan jalkojen alta veti Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Kummola halusi syrjäyttää IIHF:n sveitsiläisen puheenjohtajan Rene Faselin 2008 kongressissa.

Mainos alkaa

– Aloite tuli Venäjältä ja aika pian Pohjoismaat ilmoittautuivat ehdokkuuteni tukijoukkoihin, samoin Pohjois-Amerikka ja tsekit. Saksakin oli kiinnostunut. Laskeskelimme, että Faselin lyömiseen tarvittavat äänet voitaisiin hyvinkin saada kasaan. Kampanja oli tarkoitus puhaltaa käyntiin epävirallisessa tapaamisessa Tukholmassa 2008, Kummola kertoo kirjassaan.

Tapaamista edeltäneenä iltana Kummola sai puhelun Venäjän liiton puheenjohtajalta Vladislav Tretjakilta.

– Tretjak oli hyvin pahoillaan joutuessaan kertomaan, että sorry Kale, hän ei pääse kokoukseen, koska oli saanut määräyksen saapua ”kaikkein pyhimpään”. Häntä oli nimenomaan kielletty lähtemästä Tukholmaan. Venäjä ei halunnut asettua Faselia vastaan. Tulkitsin, että kyse oli Kremlistä ja Putinista. Samalla ymmärsin, ettei Venäjän jääkiekkoliitto voinut olla kaatamassa Faselia, joka oli Kansainvälisen Olympiakomitean työvaliokunnan jäsenenä vahvasti vaikuttamassa siihen, että Venäjä sai vuoden 2014 Sotsin talviolympialaiset, Kummola paljastaa.

Kirjan mukaan Putinin ja Faselin ystävyyden lujuutta kuvaa se, että Putinin syntymäpäivillä ja 2018 virkaanastujaisissa Fasel oli yksi harvoista ulkomaisista kutsuvieraista.

Kummola vihelsi puheenjohtajapelin poikki, kun Venäjän takinkäännön jälkeen myös Saksa ilmoitti vetäytyvänsä. Markkinointisopimus maan järjestämistä vuoden 2010 MM-kisoista IIHF:n yhteistyökumppanin Infrontin kanssa esti Saksaa asettumasta Faselia vastaan. Infront tuki Faselia.

Kummola palaa kirjassaan Faselin ja Putinin ystävyyteen myös 2014 MM-kisoja koskevassa kohdassa. Valko-Venäjän Minskissä järjestettyjen kisojen loppuottelussa kohtasivat Venäjä ja Suomi. Venäjä voitti MM-kultaa yhden kautta aikain törkeimmän erotuomariskandaalin ansiosta.

– Suomi johti jo 2–1, mutta sitten alkoi tulla tuomareilta apua Venäjälle. Jevgeni Malkin löi poikittaisella mailalla Erik Haulaa kasvoihin ilman rangaistusta. Suihkukomennus olisi ollut paikallaan. Edellisen ottelun kurkunleikkauselkeistään katsomokomennuksen saanut Venäjän valmentaja Olegs Znaroks rikkoi toimitsijakieltoaan pitämällä radiopuhelimella yhteyttä kakkosvalmentajaan vaihtoaitiossa. Huomasin sen vasta toisen erän puolivälissä ja kävin sanomassa ottelun valvojalle asiasta. Kolmannessa erässä yhteys oli poikki, mutta se ei enää auttanut. Putin ja Fasel tuulettivat Venäjän maaleille, Kummola toteaa.

Toivakka töpeksi tonttinsa Kummolan seuraajana

Kalervo Kummola johti Suomen jääkiekkoliittoa kahden vuosikymmenen ajan. ”Rautakansleri” joutui kuitenkin tiukoille vuoden 2014 puheenjohtajaäänestyksessä. Silloin Kummola voitti vaalin äänin 15–14. Öljyalan yrittäjä, St1-ketjun omistaja Mika Anttonen onnistui haastamaan istuvan puheenjohtajan tiukkaan taistoon.

Kummola oli jo ennen valintaansa ehtinyt ilmoittaa, että jatkaa puheenjohtajana vain vuoden. Sen jälkeen alkoi kova kuhina siitä, kenestä tulisi Kummolan seuraaja. Kummola kertoo kirjassaan, mitä kulisseissa tapahtui ennen uuden puheenjohtajan valintaa.

Taistelu, joka käytiin Heikki Hiltusen ja Jukka Toivakan välillä, näytti kallistuvan vahvasti Mikkelin Jukurien toimitusjohtajana toimineen Toivakan hyväksi. Toivakasta tuli Kummolan viimeisen kauden varapuheenjohtaja, joten siirtymä ykkösmieheksi vaikutti kaikin puolin luontevalta.

Toivakka oli pitkään myös Kummolan ykkösvaihtoehto hänen seuraajakseen ja hän myös tiesi sen. Sen myötä Toivakka töpeksi jo varmalta näyttäneen valintansa aivan omatoimisesti.

– Olimme Kansainvälisen Jääkiekkoliiton syyskongressissa Kroatian Dubrovnikissa 2015. Istuimme iltaa meren rannalla. Jukka oli ottanut aika monta paukkua ja alkoi jo kovasti olla puheenjohtajaa. Hän totesi minulle, että sitten kun hän on puheenjohtaja, hänen täytyy tehdä isänsurma. Sillä hetkellä päätin, ettei Toivakasta tule Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa, Kummola kertoo.

Näin myös tapahtui, sillä Kummola päätyi syksyn 2015 aikana siihen, että uudeksi puheenjohtajaksi pitäisi valita Harri Nummela.

– Tiesin, että liittovaltuustossa on ainakin kahdeksan jäsentä, joihin voin luottaa täysin varmuudella. Puhuin heidät Nummelan taakse.

Nummela valittiin puheenjohtajaksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Hän sai vaalissä viisitoista ääntä, Hiltunen yhdeksän ja Toivakka viisi. Heti puheenjohtajavaalin jälkeen Kummola kutsui perintöprinssit illalliselle.

– Näytti siltä, että illan mittaan vaalitappion tuottama pettymys alkoi karista Hiltusen ja Toivakan olemuksesta. Toivakka jatkaa edelleen liiton varapuheenjohtajana, Hiltusesta tuli hiukan myöhemmin SM-liigan puheenjohtaja. Harri Nummela oli aluksi hieman arka, mutta hän on kasvanut tehtäviensä mukana. Nummela on jämäköitynyt, ja nyt voin huoletta sanoa, että valinta oli oikea. Hänestä on tullut liitolle hyvä puheenjohtaja, Kummola sanoo kirjassaan.

Kummolan krapulaholari sinetöi valmentajapestin

Kummola tuli kiekkopomona tunnetuksi paitsi jyrähdyksistään mutta myös taustajunailuistaan. Kummola paljastaa kirjassaan huikean tarinan siitä kuinka suuri merkitys intuitiolla oli joskus hänen päätöksissään.

Kummola oli mukana Vierumäellä järjestetyssä golftapahtumassa vuonna 1997. Edellinen ilta oli kulunut juomien, rapujen ja seurustelun merkeissä Hjallis Harkimon ja Matti Virmasen sekä heidän seuralaistensa kanssa. Vaimo Tuula Kummola epäili aamulla, ettei miehensä ole ehkä aivan golfauskunnossa.

Puhelin soi ja langan päässä oli Hannu Jortikka, jonka oli tarkoitus luotsata Suomen 20-vuotiaiden maajoukkuetta Hartwall Arenalla. Jortikka ilmoitti, että hän on saanut sopimustarjouksen Malmön joukkueeseen.

– En halunnut miestä pidätellä, mutta sanoin kuitenkin, että Malmön Percy Nilsson saisi maksaa liitolle korvausta 40 000 markkaa. En muista tuliko rahoja koskaan, Kummola kertoo viitaten Malmön entiseen omistajaan.

Kummola ilmoitti kentälle lähdettäessä Harkimolle, että hän päästi Jortikan Ruotsiin. Jostain pitäisi saada uusi valmentaja. Hjallis ehdotti siltä seisomalta Hannu Kapasta, joka oli valmentanut edellisellä kaudella Jokereita.

Ryhmä siirtyi lyhyelle par 3 -väylälle ja krapulainen Kummola onnistui kiskaisemaan loistavan lyönnin.

– Kun pallo putosi greenille, Kapanen huusi takanani, että nyt tulee holari. Niinhän siinä kävi, löin hole in onen. Pallo on vieläkin Vierumäen klubin seinällä. Ajattelin, että tämän on pakko olla ennusmerkki. Sillä golfreissulla sovimme Kapasen kanssa nuorten valmentamisesta, ja hups, muutaman kuukauden päästä olimmekin maailmanmestareita, Kummola muistelee.

Suomi voitti finaalissa Venäjän, kun Niklas Hagman iski jatkoajalla lukemiksi 2–1.

Tsekkaa myös: Jokereiden kannattajayhdistys Eteläpääty menossa boikottiin – syynä torstain Minsk-ottelu