Ilta-Sanomat kävi läpi Jokereiden tilinpäätöstietoja yhdessä asiantuntijan kanssa eikä rahanpesun mahdollisuutta voitu sulkea pois.
Ilta-Sanomat kertoo laajassa jutussaan, että vaikka Jokerit oli vuosina 2014-2022 pelatessaan KHL:ssä pelatessaan täysin venäläisen oligarkkirahoituksen varassa, mutta toisin kuin on yleisesti kuviteltu, viime vuosina tuki ei ollut täysin vastikkeetonta.
Rahoittajat vaativat yllättäen järjestelyä, jonka avulla heille maksettiin vuositasolla useiden satojentuhansien eurojen korkotulot. Asia paljastuu Jari Kurrin omistuksessa olevan Jokerit Hockey Club Oy:n (JHC) viimeisimmistä Kaupparekisteriin toimitetuista tilinpäätöstiedoista, jotka IS:n alla toimiva Urheilulehti analysoi yhdessä Aalto-yliopiston talousprofessorin Seppo Ikäheimon kanssa.
Vielä tilikaudella 2020–2021 Jokerien tasetta rasitti noin 27 miljoonan euron pääomalaina, josta piti maksaa 2,5 prosentin vuotuinen korko. Tuolla tilikaudella summa oli jopa yli 550 000 euroa.
– Jokerien taustayhtiössä viime vuosina nähty järjestely herättää monenlaisia kysymyksiä. Tiettyjä epäilyksiäkin. Jokerien talous on ollut pääomalainoituksen varassa. Tilinpäätöstietojen perusteella Jokereiden KHL-taipaleen lainoittaja lähti ilmiselvästi siitä ajatuksesta, ettei se saa sijoittamiaan euroja takaisin. Silti se halusi maksaa pahasti velkaantuneen lainakohteensa kassasta itse itselleen korkotuloja, mikä on vastoin normaalia bisneslogiikkaa. Periaatteessa lainalle tulee maksaa korkoa, mutta siinä ei siis ole liiketoiminnallista järkeä, että maksaa itselleen korkoa sijoittamastaan pääomasta. Jokerien tapauksessa korkokuvio vaikuttaa mystiseltä. Kysymyksiä herättää nimenomaan lainoittajan motiivi. Se jää arvailujen varaan, Ikäheimo pohtii jutussa.
Jokereita jouduttiin vuosien varrella pääomalainoittamaan useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Viime vuosina lainoittaja oli ainakin Norilsk Nickel Harjavalta Oy, jonka vuosien 2019, 2020 ja 2021 tilinpäätökset kertovat, että yhtiö alaskirjasi kolmessa vuodessa yhteensä 36,364 miljoonaa Jokereihin kulutettuja euroja.
Kaupparekisterin tiedoissaan yhtiö ilmoittaa kirjanneensa alas kaikki Jokereihin liittyvät pääomalainat. Tästä on Ikäheimon mukaan vedettävissä johtopäätös.
– Juuri nämä nopeat alaskirjaukset ovat selvä merkki siitä, ettei lainoittaja uskonut saavansa rahojaan takaisin. Alaskirjaukset lainoittaja voi vähentää verotuksessa, mutta ne eivät tietysti selitä motiivia siihen, että samaan aikaan maksetaan pääomalainalle korkoa, hän totesi.
– Mikäli velallinen ei pysty maksamaan vapaasta omasta pääomastaan korkoja, ne kirjataan yleensä siirtoveloiksi. Näin toimittiin Jokerien taustayhtiössäkin vielä keväällä 2018 päättyneellä tilikaudella. Sittemmin yhtiössä on kuitenkin jostain syystä toimittu toisin. Kun edelleen motiivista puhutaan, rahanpesun mahdollisuutta ei voi poissulkea, Ikäheimo latasi haastattelussa.
Jos Jokerien tapauksessa olisi kyse jonkinlaisesta rahanpesusta, niin venäläinen konserni olisi pumpannut Jokereihin miljoonia likaista rahaa pääomalainoilla ja sitten perinyt niistä pienen osan takaisin käyttöönsä erikoisen 2,5 prosentin korkojärjestelyn avulla. Juuri tuolle 2,5 prosentin korkojärjestelylle asiantuntijat eivät löydä liiketaloudellista järkeä.
– Okei, jos kyse olisi rahanpesusta, hyötysuhde olisi hyvin heikko, eli logiikka pettäisi siinäkin mielessä. Mutta toisaalta tämäkin hyötysuhde olisi tyhjää parempi vaihtoehto.
IS:n haastattelemista asiantuntijoista jokainen piti Jokerien tuoreimpien pääomalainojen korkojärjestelyä epätavallisena.
– Koko Jokerien taloudenpito on vaikuttanut isolta kikkailulta, koska sen taustayhtiöön on pumpattu hurjia lainasummia tilanteessa, jossa niitä ei ole edes odotettu saatavan takaisin. Tästä 2,5 prosentin korosta on vaikea löytää liiketaloustolkkua. Jos löytyisi logiikkaa, korkoprosentin pitäisi olla huomattavasti tuota suurempi – jotain noin kymmenen prosentin luokkaa. Jotain tuolla mystisellä korkovaateella on tavoiteltu, mutta on vaikea sanoa, että mitä. On joka tapauksessa epäjohdonmukaista rasittaa sellaisen taloudellisesti heikon kohteen kassaa, jota on ollut itse alati lainoittamassa, eräs tunnettu, mutta jutussa nimettömänä esiintyvä talousvaikuttaja sanoo.
Hautojärvi luonnollisesti kiistää rahanpesuun liittyvät epäilyt.
– Pääomalainat on rahoitettu kokonaisuudessaan Harjavallan normaalilla tulorahoituksella. Pääomalainoja tai niiden korkoja ei ole myöskään kirjattu verotuksessa vähennettäviksi kuluiksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tilinpäätöksessä, Hautojärvi vastaa.
Tsekkaa myös: Huvittava tilanne Avalanchen Stanley Cup -paraatissa – Bowen Byram joutui poliisin pysäyttämäksi
Joukkueet: Jokerit
